Etenkin vaikeina aikoina, kun julkispalveluista leikataan ja sosiaaliturvaan tehdään heikennyksiä, järjestöjen rooli yhteiskunnassa korostuu. Järjestöjen työ saattaa tulla entistä näkyvämmäksi yksilölle esimerkiksi vakavasti sairastuessa, yksinäisyyden lisääntyessä tai läheisen kuoleman jälkeen - tukea löytää usein järjestökentältä. Järjestötoiminta on myös usealle vapaaehtoiselle elämän merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä sekä yhteisöllisyyttä lisäävä tekijä.

Järjestötyö tukee parhaimmissa tapauksessa kunnan ja hyvinvointialueen tarjoamia erilaisia palveluita, kuten nuorisotyötä ja sosiaali- ja terveyspalveluita. Nuorisoalan blogikirjoituksessa Mimmu Mannermaa kirjoitti osuvasti, miten kunnan ja järjestöjen työn tulee toimia yhteen: kummankin tahon tulee tietää, mitä toinen tekee, eikä palveluiden ole syytä kilpailla keskenään.

Valtakunnallisten erilaisiin palveluihin sekä järjestötyöhön kohdistuvien leikkausten vuoksi on entistä tärkeämpää tukea järjestöjen toimintaa niin kuntien kuin alueiden tasolla. Myös muussa päätöksenteossa on kriittistä muistaa, ettei järjestöjen vapaaehtoistyön ole tarkoitus korvata julkisen sektorin palvelutarjontaa. Julkisiin palveluihin ei tule tehdä leikkauksia tukeutuen ajatukseen ‘’kyllä joku muu hoitaa’’. Julkisen sektorin ja järjestöjen tulee toimia toisiaan tukien edistäen samalla kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Järjestötoiminta on yhteiskunnassa korvaamatonta ja Espoon sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee tukea järjestötoiminnan toteutumista ja sujuvoittaa palveluiden yhteentoimimista. Tämä tarkoittaa niin taloudellisen tuen antamista, käyttötilojen tarjoamista kuin myös yhteistoiminnallista suunnittelua.

‍

Lähteet:

Mimmu Mannermaa: Poliitikkojen kannattaa varmistaa, että vaalien jälkeenkin kunta ja järjestöt tekevät nuorisotyötä yhdessä. Nuorisoala 24.3.2025. https://nuorisoala.fi/blogit/mimmu-mannermaa-poliitikkojen-kannattaa-varmistaa-etta-vaalien-jalkeenkin-kunta-ja-jarjestot-tekevat-nuorisotyota-yhdessa/

‍