Tänään vietetään kansainvälistä 112-päivää, jonka tarkoituksena on tehdä tunnetummaksi yleistä hätänumeroa 112 ja kiinnittää entistä enemmän huomiota turvallisuuteen.

‍

Hätänumeroon 112 soitettiin Suomessa vuonna 2024 virheellisiä puheluita huimat 568 000 kappaletta. Vuonna 2023 luku oli tätäkin suurempi. Virheellisiin soittoihin lukeutuu tahattomat soitot, asiattomat ja ilkivaltaiset soitot kuin myös hätäkeskukseen kuulumattomat soitot. Kaiken kaikkiaan vuonna 2024 hätäilmoituksiin vastattiin 2 729 620 kertaa.‍

^{Lähde: Hätäkeskuslaitos}

‍

Viime vuonna sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) totesi, että hädän tullessa voi soittaa aina satakaksitoista (112). Ministeri oli siinä oikeassa, että hätä on syy soittaa hätäkeskukseen – on kuitenkin väärin, jos hätäkeskukseen joutuu soittamaan sosiaali- ja terveysalan palveluiden riittämättömyyden vuoksi. Hätää ei tule lisätä leikkauksilla. Hoitoon pääsyä ja peruspalveluiden toimivuutta tulee parantaa. Hoitoon tulee päästä oikeaan aikaan ja riittävän nopeasti. Tarjottavan avun tulee olla kokonaisvaltaista ja yksilön tarpeet huomioon ottavaa. Hätäkeskuksen tarjoamalla avulla ei voida paikata tätä vajetta, laastari ei auta enää.

‍

Ennaltaehkäisyllä ja perusterveydenhuoltoon panostamalla voidaan ehkäistä erikoissairaanhoidon tarvetta sekä vähentää muun muassa ensihoitoon kohdistuvaa kuormitusta. Ennaltaehkäisyyn kuuluu olennaisesti myös omahoidon osaamisen lisääminen. Meidän tulee lisätä kansalaisten tietämystä sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmästä: 116 117 -päivystysavun olemassaolosta ja terveyskeskuksissa tehtävästä hoidon tarpeen arvioinnista. Meidän tulee panostaa kykyyn tunnistaa ne hätätilanteet, jolloin tulee soittaa 112.

‍

Ei kuormiteta hätäkeskusta ja pelastuspalveluita leikkaamalla peruspalveluista vaan panostetaan ennaltaehkäisyyn, omahoidon osaamiseen ja perusterveydenhuoltoon.